Sinä tarjosit salmiakkia…

..Minä olin hölmö panin peliin koko elämän.

Oman kropan kuunteleminen on korostunut viime päivinä. Se joutuu tässä vaiheessa kestämään aikamoista kulutusta ja rääkkiä joka päivä. Yritän siis tehdä kaikkeni, jotta saan tämän masiinan pidettyä kunnossa ja käynnissä aamusta iltaan. Eilen illalla vieraiden lähdettyä olin todella poikki. Siis todella! Siirsinkin punttitreenin tälle päivälle (vuorossa taas herkkupala 10*15 smith-kyykkyä..) ja vedin peiton korviin. Melkein kolme tuntia siinä meni sitten taju kankaalla! Oli vain sellainen tunne, että nyt on patteri ihan lopussa. Illalla tosin kävin koiran kanssa kolmen vartin reippaan lenkin. Pakko oli päästä hetkeksi ulos vetämään happea.

On kuitenkin hyvä tehdä selkeä ero viitsimisen ja väsymyksen välille. Moni siirtää treenaamista aina vaan huomiselle ja huomiselle ja viikon lopussa huomaat tehneesi… Et juuri mitään? Omassa kalenterissani on 6 salitreeniä sekä 6 punttitreeniä viikossa ja ne myös teen, ellen ole kipeä. Nykyään saan tosin esim. aamupuupan aikana kytkettyä aivot aika helposti off-asentoon. Katselen usein sarjoja iPadilla, esim. niitä kuuluisia kokkiohjelmia. En ajattele. Veivaan vaan. Joskus se aika tulee kuitenkin täyteen.
Se onkin sitten eri asia, että huvittaako ihan aina lähteä, mutta enemmän ottaa päähän jos passaan treenin, kuin se että lähdin. Muutenkin mielestäni liian usein ihmisten mielestä kaiken pitäisi olla kivaa, ihanaa, mukavaa ja maistua muffinsilta. Turha sitten itkeäkään kun se löllö juuttuu vyötäröön! Kannattaa tehdä edes jotain. Mene kävelylle umpihankeen. Keilaamaan. Vesizumbaan. Mitä vaan! Harvassa ovat ne tv-ohjelmat, jota ei tätänykyä nää jälkikäteen netistä!
Tähän asti dieettiä olenkin jaksanut todella hyvin ja aamuisin saan koneen potkaistua hyvin käyntiin pelkän BCAA:n ja L-arginiinin voimalla. Onneksi päiväunien avulla virtaa riittää vielä salillekkin. Ja onhan mulla ”jaakko”. Toimii kuin peräruiske mummolle!

Viime päivät olen ollut reenit poislukien aika hissukseen.. Päivät menevät pötkötellessä ja latautuessa. Tällä hetkellä ei voi odottaa, että jaksaisi puuhastella ihan kaikkea ja koko ajan. Tilanne olisi aivan toinen, jos polttoainetta ei säännösteltäisi.
Onneksi ensi viikosta on tulossa todella kiva! Heti maanantaina pääsen hierojalle ja viikon ohjelmassa mm. hampaiden valkaisu ja koekampaus ja –meikki kisaa varten jee :). Hiusten suhteen olen ihan kysymysmerkki, koska haluaisin hiukset kiinni, mutta en vielä kertaakaan ole nähnyt yhdelläkään bikinikilpailijalla hiuksia kiinni. En tiedä liittyykö se lajin tyyliin… Ehdotuksia siis vastaanotetaan! Mulle ei vaan jotenkin se ruotsalainen miljonääriäiti-look sovi.
Henk. koht mielipiteeni on, että fitnesspuolella kisastailauksessa liian moni luottaa omaan räpellykseen ja lopputulos onkin usein lavalla aivan kammottava. Se lila näyttää niissä luomissa hippasen erilaiselta hotellihuoneen vessan peilissä, kun superkirkkaiden spottien alla. Ja kuka vielä tänä päivänä IHAN OIKEASTI haluaa ne korkkiruuvikiharat…

Loppuviikosta lauantaina menen Espooseen fitnessliiton leirille, jossa olisi kiva nähdä vähän tulevia kilpasiskoja. Tunnen toistaiseksi Turun kisasta ennestään vain muutaman kilpailijan, mutta toivottavasti kisan jälkeen minulla olisi useampikin uusi tuttu! On todella kiva jutella myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka konkreettisesti tietävät mistä puhun ja ovat eläneet nämä samat vitutukset ja ilonkiljahdukset.

Muuten kisavalmisteluiden suhteen kaikki alkaa oleen hoidettu. Kuten mainitsin bikinit on tilattu, värit(protan) ja muut must-tuotteet kuten bikini bite(bikiniliima) tilattu ja ensi viikolla tosiaan kokeillaan millainen sotamaali mulle tullaan laittamaan! Olo on muuten vähän kuin morsiamella :)… Tässä ei vaan tarvi juuri sulhasen tunteita ajatella! Kouluakaan ei luojan kiitos ole nyt muutamaan viikkoon vaivaksi asti! Pakko muuten mainita pieni ylpeyden aihe. Sain opiskeluideni ensimmäisen ja luultavasti myös viimeisen vitosen todistukseen! Nimittäin suomen kielestä! 😀 Paljonpa sillä suomen kiellellä vaan juhlitaan, kun opiskelu on kokonaan ruotsiksi! Heja Sverige! 

Loppuun ulkona vallitsevaan ilmaan sopiva kappale. Saatte laulella mukana. Minä joudun kuitenkin sanomaan salmiakille ei kiitos.

fityoutoo

5 vastausta artikkeliin “Sinä tarjosit salmiakkia…”

  1. Hei pakko kommentoida heti että ihan mahtava blogi! Eksyin tänne body-lehden kautta, ja aiempia postauksiasi lukiessa tajusin että oonpa tainnut kuulla ne sun tuskanhuudot mayorsilla 😉 t. random tyttö mayorsilta

  2. Kiitos rakas neibö ja random tyttö! 🙂 Kiva että blogia viitsii lueskella! Kyllä se saattaa olla, että olen siellä muutaman riemunkiljahduksen päästänyt ja kunnolla ääneni olen päässyt avaamaan myös tapanilan erällä (kuten tänään! :D)! Noh, enimmän aikaa yritän olla kyllä häiriköimättä muita.. saattaa vielä miehet pelästyä, että joku nainen treenaa kovaa!

  3. Mahtavaa, että saadaan lavoille vähän erinäköistä tapausta! Todella tympeää, että bikinisarjassa kaikki ovat kuin miljonääriäidit-sarjasta. Valkoiset kiharat hiukset. Ei kiitos sellaisia! Vähän omaa persoonaa kiitos!!

  4. Kiva että muutkin on samaa mieltä! Itse en edes muistanut puoliakaan viime vuoden kilpailijoista, koska he eivät mitenkään erottuneet massasta. Joidenkin mielestä bikinikisaajaan ”look” on oltava sitä perinteistä, mutta itse tein nyt sen ratkaisun, että olen erilainen – pidettiin siitä tai ei. Katsotaan sitten syksyllä, tarviiko tehdä joku turvallisempi stailaus…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta