Tervemenoa treenimotivaatio – tervetuloa plösähtänyt olo…

Mulla on ollut jo kolmisen viikkoa täysin kadonnut motivaatio treenaamisen suhteen. Toki olen vetänyt muutamia jumppia, sekä kävellyt sekä pyöräillyt päivittäin. Mutta ajatus salille lähtemisestä tai hikilenkistä tuntuu jotenkin vaivalloiselta tällä hetkellä. Mulle hyötyliikunta ei tarjoa samanlaista terapeuttista sessiota, mitä kunnon salitreeni tai vaikka mäkivedot!

Mä hyvin pitkälle uskon, että kropan viestejä täytyy kuunnella myös silloin kun motivaatio on tipotiessään. Kyllä sekin on merkki jostain! Epäilen, että kevään lopussa kärsin pienoisesta alipalautumisesta tai ainakin alkavasta sellaisesta. Sain liikunnasta aikalailla töiden puitteessa tarpeekseni, koska en osannut arvata kuinka paljon tunteja viikkoon kertyisi!
Olin fyysisesti todella väsynyt toukokuun alkaessa, enkä pariin viikkoon jaksanut edes ajatella jumppaamista.

Ongelma tässä on se, etten pääse silti huonon omantunnon tunteesta mitenkään eroon! Oloni on koko ajan plösähtänyt, eikä tässä nyt todellakaan tunnu, että olen elämäni kunnossa ensi viikolla 🙁 ! Vaikka toisaalta – miksi edes pitäisi olla (koko ajan koitan tätä päähäni iskostaa, mutta turhaan). Viikonloppuna laitoin päälleni hääpuvun alle tulevat rintsikat ja nekin tuntuivat tiukoilta. Saan siitä heti päähäni, että selässäni laardi on lisääntynyt sillä välin, kun olen pitänyt lomaa ylätaljasta.
Kun treenien suhteen on hyvä boogie päällä, niin se vaikuttaa mulla todella kokonaisvaltaisesti myös henkiseen hyvinvointiin. Kroppa tuntuu voimakkaalta ja rakastan sitä tunnetta, kun edellisen päivän treeni tuntuu edelleen kropassa! Kaipaisin myös aerobisia lenkkejä, mutta (luultavasti) mursin kaiken kukkuraksi pikkuvarpaani, enkä pysty laittamaan edes lenkkareita jalkaan, saati juoksemaan!

Oon ollut tässä tilanteessa tietysti aikaisemminkin ja tiedän, että mitään ei todellakaan ole menetetty ja koitan kääntää ajatukset positiivisiksi. Välillä onnistuen, välillä en. Tiedän myös sen, ettei tässä tilanteessa ole nyt muuta vaihtoehto kuin nostaa kirjaimellisesti perseensä penkistä! Mieheni jäi tänään lomalle, joten toivon mukaan en ole ihan yhtä poikki iltaisin, kuin mitä noiden ikiliikkujan kanssa koko päivän yksin oltuaan. 

Onneksi aina voi koittaa keskittyä ruokavalioon ja siinä onneksi olenkin pystynyt tsemppaamaan näin häiden lähestyessä! En kaipaa häälookkiini six-päkkiä, mutta toivon fiiliksen tästä kuitenkin kohentuvan. Tällä hetkellä ei ainakaan tunnu upealta morsiamelta, vaan enemmänkin laiskalta lölleröltä.

Joo…. Sori vähän mollivoittoinen postaus. Tästä on nyt suunta vain ylöspäin!

fityoutoo

4 vastausta artikkeliin “Tervemenoa treenimotivaatio – tervetuloa plösähtänyt olo…”

  1. No voi ei, onpa kurjaa :(. Mullakin treenimotivaatio ja terveellinen ruokavalio menee aina vähän jaksoittain – välillä voisin vain maata sängyssä ja syödä pelkkää karkkiapizzaahamppareita. Olen tosin huomannut, että minulla hormonit ovat ehkä se suurin syyllinen tuohon jumiin ja sitä olen saanut kuriin hiilareita karsimalla.

    Tsemppiä sinne! Jos yhtään lohduttaa, niin näytät tosi upealta, et yhtään plösöltä :). Ja upeaa hääpäivää.

    Hannele
    http://www.rakkaudellahannele.fi

    • Kuule ihan tuosta sun kommentista aloin miettiä, että tässä saattaa olla hormoneilla enemmänkin nyt tekemistä….

  2. Sama homma, kerran kun on ittensä vetäny täppiin muutaman vuoden ajan jatkuneella treenirallilla on sellanen balanssin hakeminen ja ittensä hyväksyminen ihan hemmetin vaikeeta. Nyt ajattelin karistella laiskojen treenien aiheuttaman plösäriolon 3 päivän smoothiepaastolla ja tutkailla sit uudestaan josko energiaa löytyis uudella tavalla treeneihinkin 🙂 Tsemppiä hei, oot upee muidu ja piristykseks voin tunnustaa että oot meikän haavekropan sekä elämänasenteen omaava! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 10
Tykkää jutusta