Terveyttä tyrkyllä!

Uusi viikko potkaistu käyntiin ja eilisen olotilan perusteella olisi ollut järkevämpää täyttää 20v kolmenkymmenen sijaan! SIis mistä lähtien näistä oloista on joutunut kärsimään kaksi päivää? Fiilis oli tosi vetämätön ja totesinkin taas, että kaikista paras lääke krapulaan on olla kokonaan juomatta! 
Tänään tilanne oli kuitenkin neutralisoitunut ja tein päivällä pitkän lenkin ja illalla oikein maailmanlopun jalkatreenin! Ai niin. Ostin myös savea ja nyt en puhu siitä savesta mitä löytyy meidän uusimman tulokkaan pöksystä :D. Kerron vaikka seuraavassa postauksesta mistä on kysymys ja MIKSI.

salilla

Ajattelin kirjoittaa teille tässä postauksessa vähän mun terveysideologiasta.
Jos vertaa mun elämäntapoja nyt vaikka kymmenen vuoden takaiseen, on ero kuin yö ja päivä. Toki noina akoina olin tosi pienituloinen (palkasta jäi vuokranmaksun jälkeen käteen n.400€), joten taisin ostaa lähilidlistä sitä mihin sattui olemaan varaa…Eli enimmäkseen kalapuikkoja ja maksalaatikkoa kun luulin että ne on halvinta ruokaa. Mutta en siis muutenkaan tiennyt mitään terveellisestä syömisestä, enkä syönyt kasviksia käytännössä lainkaan. Nykyään syön paljon kasviksia, mutta silti mielestäni liian vähän.
En ole koskaan pyrkinyt näissä ruoka- tai treenijutuissa kuitenkaan täydellisyyteen, koska tiedän etten pystyisi siihen kuitenkaan. Oman ruokafilosofiani olen ottanut mm. ruokaguru Jukka Harjulta ja lukenut myös Kaisa Jaakolan molemmat kirjat, jotka ovat vaikuttaneet ajatuksiini.
Tapasin Jukan ensimäisen kerran vasta n.vuosi sitten kun hän oli luennoimassa Fressin koulutuspäivässä, mutta hänen tapansa kertoa ihmisille järkevästä syömisestä on sopinut jotenkin omaankin ajattelumaailmaan täydellisesti. Hän painottaa lisäämisen periaatetta, eli ei lähdetä kieltämään tai vähentämään mitään, vaan koitetaan lisätä niitä hyviä juttuja – ihan ekana kasviksia monelle aterialle, vedenjuontia, lisää hyviä rasvoja ym. Kaikenlainen neuroottisuus nimittäin, liittyi se sitten ruokaan tai liikuntaan on mielestäni aika ahdistavaa. Jos mä menen kylään ja siellä on vaikka pullaa tarjolla niin en mä rupea venkoilemaan, että eikö teillä nyt voi olla tarjolla goji-mulperiraakakakkua, kun en voi laittaa mitään noin syntistä elimistööni. Syön pullan hyvillä mielin ja kotona teen sitten taas kunnon antioksidanttipläjäyksen vihersmoothien muodossa!
Haluan mieluummin mennä jotain kultaista keskitietä, tai no ehkä toinen jalka kuitenkin siellä ”ruokahifistelyn” puolella :).

sei
Melkoista hifistelyä :D! Pottumuusia, kermaviiliseitä ja salaattia!

Kokonaan toinen juttu onkin sitten toisten ihmisten ”valistaminen”. Tätäkin blogia moni varmasti lukee motivoituakseen (toivottavasti) terveempiin elintapoihin. Väkisinhän se terveyden tyrkytys ei kuitenkaan onnistu, ei vaikka kuinka haluaisin! Mä olen tässä vuosien aikana tullut siihen tulokseen, että 100% mä voin vaikuttaa vain itseeni ja omiin valintoihini. Toki voin neuvoa, ohjeistaa ja yrittää vakuutella muita, mutta olen lakannut vaivaamasta päätäni sillä jos joku ei usko tai välitä neuvoistani tai pitää niitä jopa naurettavana shaibana. Voin vain ja ainoastaan olla itse hyvä esimerkki siitä, mihin positiiviset muutokset voivat johtaa; Voin hyvin, olen terve, iloinen eikä mulla ole ylipainoa. Tottakai maan vetovoima tekee tehtävänsä, mutta jopa pahimmalta rupsahtamiselta olen säästynyt. 😀

koirakaveri
Koirakaverienergiaa!

Jokainen meistä tietää, että tuulimyllyjä vastaan on ihan mahdotonta taistella. Aika moni kuitenkin loppupeleissä on paljon kiinnostuneempi hoitamaan omia sairauksiaan, muttei juurikaan omaa terveyttään. Jos saarioisten valmisruokia syömällä tai sohvalla makaamisella säilyy terveenä, niin miksi hitossa pitäisi käyttää lähes kaksinkertainen määrä rahaa ”muka” parempaan ruokaan tai lähteä tonne pihalle kieli vyön alla ravaamaan…? Mielestäni hälytyskellojen täytyy soida, mikäli olet koko ajan väsynyt, nukut huonosti, olet koko ajan äksy (joo se ei aina ole selitettävissä vain tempperamenttisella luonteella!), tai kärsit esimerkiksi jatkuvasta pierunkarkailusta tai iho-ongelmista.

En todellakaan tarkoita tällä postauksella, että olen lakannut uskomasta ihmisiin. Niin ei tietenkään ole, koska se olisi kohtalaisen surkea asenne työskennellessäni liikunta-alalla. ”Tuu vaan mun jumppaan, mutta tuskin sä laihdut! :D” Motivaatio lähtee sinusta itsestäsi, sisältäsi. Sinä itse päätät kuinka olet ja elät ja kuinka omaa kroppaasi haluat kohdella.

Mä olen kuitenkin todennut, että esimerkiksi terveellisyyden tyrkyttäminen omille vanhemmille on kohtalaisen työlästä. Mun isä ei esimerkiksi tiedä mikä on proteiini ja jos hän olisi ollut kiinnostunut, niin olisi varmaan ottanut selvää. Onneksi hän on terve ja normaalipainoinen, vaikka vetääkin päivässä varmaan 2dl sokeria eri muodoissa. Kyllähän mä aina yritän muistuttaa siellä käydessäni kaikkien sairauksien ennaltaehkäisystä ruokavalion avulla, mutta näin 500km:n päästä on aika hankala valvoa ”jokapäiväistä leipää”. Mun äitini luojan kiitos hoitaa jäkättämispuolen onnistuneesti, koska on myös kiinnostunut terveysasioista (vaikkei niitä nyt ihan täysin hänkään toteuta). Mä kuitenkin tiedän, että he ovat tosi ylpeitä ja onnellisia siitä, että olen niin kiinnostunut omasta ja läheisteni terveydestä ja tukevat minua omassa uravalinnassani. Ja uskon kuitenkin, että heihinkin olen ainakin jollain ajatuksen tasolla vaikuttanut. Ehkäpä sielläkin on muutama lukija, joka voisi tämän postauksen seuraksena kyseenalaistaa omia elintapojaan – ei negatiivisella fiiliksellä vaan opitimistisilla ajatuksilla!

fityoutoo

2 vastausta artikkeliin “Terveyttä tyrkyllä!”

  1. Haha, nyt oli pakko tulla kommentoimaan. Nauratti niin tuo ”Mun isä ei esimerkiksi tiedä mikä on proteiini”, meillä kotona nimittäin ihan sama juttu. Siellä eletään perunalla, leivällä, perunalla…niin ja mainitsinko jo perunan?

    Sitten kun menen viikonloppuisin käymään ja en ihan jokaisen aterian jälkeen ota vielä jälkiruokaakin, niin äiti on ihan hätääntynyt: ”Sä pidät itseäs niin tiukalla kurilla, älä nyt aivan laihduta ja kuihduta itseäs” 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta