Vinkkini kaikille uusille äideille pikkulapsiarjesta selviytymiseen

Viime päivät on olleet sivistyneesti sanottuna taas ”haastavia” ja sain siitä idean jakaa teille kaikille tuoreille ja tuleville mutsille omat vinkkini arjesta selviytymiseen! Nämä ei siis ole mitään universaaleja totuuksia (niinkuin varmasti heti luulitte), vaan lähinnä sellaisia juttuja jotka ovat lisänneet MUN jaksamista ja pidentäneet hermoratoja 😀 . Lisäksi tosi paljon vaikuttaa tietysti omat olosuhteet, eli esimerkiksi se onko toista aikuista auttamassa, minkä ikäisiä lapsi/lapset ovat, onko mitään turvaverkkoa, onko univelkaa, millainen lapsen temperamentti on, sairasteleeko lapsi paljon ym. Oma jaksaminen on monen tekijän summa lopulta ja joihinkin asioihin voi vaikuttaa, osaan taas ei. Ja joihinkin asioihin voisi vaikuttaa itse, jos jaksaisi. JOS jaksaisi.syyslenkki_1 (1 of 1)

Tässä tulee kuitenkin sellaisia juttuja, jotka ovat toimineet hyvin mulla

  • Löydä taho, jolle purkautua. Useinmiten se paras taho ei ole kuitenkaan oma mies, koska hänen on ehkä hieman vaikea asettua samoihin saappaisiin. Ja joskus sen naama ärsyttää muuten vaan. Kannattaa myös varautua siihen, että jos toinen on töissä ja toinen kotona, niin helposti tuntee välillä ”kateutta” toisen arkea kohtaan. Siis esimerkiksi siitä, että toinen on työpäivänsä aikana saanut käydän monta kertaa vessassa, yksin. On kuitenkin ihan turha syyllistää parisuhteen toista osapuolta tästä, koska harva mies (tai miksei nainen) joka on työssä samaan aikaan kun toinen hoitaa lapsia kotona ajattelee, että ”voi kunpa sillä olis nyt mahdollisimman rankkaa siellä kotona lapsen kanssa”. Ei ole hänen vikansa, että sinun täytyy pissata kahdeksan kilon huutava käsipaino kädessä.
  • Opi sietämään kaaosta. En tiedä, voi toki olla sellaisiakin lapsia, jotka ei sotke yhtään tai äitejä, jotka välttävät sotkua viimeiseen asti (tyyliin mustikat ja muovailuvaha kielletty). Itse oon kuitenkin huomannut, että yleensä juuri ne aktiviteetit, jossa lapsi saa sotkea antavat äidille useinmiten aikaa tehdä jotain omaa juttua! Meillä Theo on syönyt sormiruokaa alusta asti ja syö puuronsakin nykyään itse: Eli toisinsanoen kauhoo nyrkillä puuroa naamansa ja tietysti myös metrin säteelle syöttötuolista! Syömisen jälkeen pöydän ympäristö on kuin räjähdyksen jäljiltä, mutta saanpahan itse syötyä samalla tai jopa siivoiltua hieman jotain. Se hetki kun lapsi oppii syömään itse tuntuu suunnilleen siltä, kun näät sokaisevan kirkkauden tunnelin päässä…
  • JOS on mahdollisuus lähteä hetkeksi pois kotoa, suosittelen lämpimästi! Kaikki tarvitsevat omaa aikaa, myös se ”vuoden äiti”. Uhrautuva marttyyrimutsi, joka ei koskaan raaski mennä minnekkään ”koska äidin kuuluu pysyä lastensa lähellä 24/7” ei välttämättä ole myöskään parisuhteessa helpoin. Oletteko huomanneet, että usein miehillä ei ole niin suuri kynnys tehdä omia juttujaan…? Imetys sitoo tietyn ajan, mutta silloinkin kannattaa tehdä vaikka pieni kävelylenkki imetysten välissä. Vaikka sillä lähdön hetkellä tuntuu, ettei raaskisi jättää lasta, niin pidemmässä juoksussa pään tuulettaminen on hyväksi omalle jaksamiselle. Väsymys ja turhautuminen patoutuu sisälle pikku hiljaa.
    Ainakin itse huomaan, että saan treenistä energiaa ihan hirveästi kestää tätä sirkusta!! Mulla on myös ystäviä, joilla ei ole lapsia ja heidän kanssaan on ihana puhua ihan jostain muista jutuista kuin siitä onko pottaharjoittelu tuottanut tulosta. Etenkin jos arki väsyttää, niin mieluummin todellakin vietän aikaa aikuisten ihmisten seurassa aikuisten asioista keskustellen. Mähän tyydytän mun draamannälkää etenkin mun sinkkuystävien tinder-tarinoilla 😀 !
  • Tää viimeinen on vähän hassu kohta, mutta ainakin itselleni osoittautunut toimivaksi!
    Kannattaa nimittäin välillä mennä sieltä mistä aita on matalin ja lapsiarkeen on olemassa vaikka ties mitä elämää helpottavia vempeleitä! Vaikka kuinka joku olisi sitä mieltä, että joku on turhuuksien turhuus, niin se voi helpottaa yllättävässäkin tilanteessa omaa arkea. Itse esimerkiksi mietin, että miksi ei jo Benille ostettu tuota pöytään imukupeilla laitettavaa Stokken tarjotinta (okei, KALLISTA tarjotinta)??? Tai lautasta, jossa on imukuppi? Ihan mahtava ostos!! Siinä kun viidettä kertaa keräilet lautasta ruokineen lattialta, niin toi alkaa tuntua hyvältä idealta. Muita elämää helpottaneitä asioita ovat ehdottomasti olleet; Sähkökäyttöinen rintapumppu, imuriin liitettävä niistäjä, imetystyyny, seisomalauta vaunuihin, Baby Björn sitteri, kunnon matkarattaat (meillä Baby Joggerit, jotka on aivan ylivedot mutta toki kalliit, normi vaunut ovatkin sitten tori.fi:stä 80€…).
    Mä usein myös oion Theon ruassa siinä mielessä, että nuo pusseissa olevat smoothiet on aivan super käteviä! Niitä on aina mukana. Ja jos illalla tulee megaraivari niin alanko keittelemään sitä luomupuuroa ja odotan tunnin että se jäähtyy… Vai otanko kaapista valmispuuron?? Saatte arvailla 😀 …
    0510-1-of-1

Millaisia elämää (ja hermoja) helpottavia vinkkejä te antaisitte tuoreille ja tuleville äideille???

fityoutoo

2 vastausta artikkeliin “Vinkkini kaikille uusille äideille pikkulapsiarjesta selviytymiseen”

  1. Kakkosen ja kolmosen kohdalla kantoliina on ollut mun pelastus. Molemmat tytöt oli vähän koliikkisia ja tällä kolmannella oli/on lievä refluksi joten olen kantanut, ja kantanut… Kantoliinassa vauvat nukkui ja sain touhuttua isompien kanssa. Kantoliinassa istuin toissakesänä puolizombiena lähipuistossa kun isommat leikki ja mies oli raksalla yöhön saakka. Siis se on vaan pelastanut niin paljon. Eka lapsi oli rauhallinen ja terve joten nukkui sitten päiväunet rattaissa. Ja tämä kolmonen nyt myös 1+ vuotiaana nukkuu taas rattaissa joten liinailu alkaa olekaan historiaa.
    Pienen vauvan äidille suosittelen myös hierojaa jonka saa vaikkapa työssäkäyvä isä kustantaa. Paikat menee jumiin (jopa sen liinan kanssa) ja jos antaa vuodenkin olla niin vaikea korjata tilannetta. Pussismoothiet menee meilläkin ja purkkiruokaakin vaihtelevasti toki 1,5v syö nykyään itse ja samaa mitä muutkin (ei oikein enää muu kelpaa). Omaa aikaa kannattaa ottaa siinä vaiheessa kun päässä alkaa tuntumaan neljän seinän ahdistusta. Musta tärkeintä on ehkä antaa vaan olla. Jos ei jaksa tehdä mitään niin makoilee vaan. Siivous voi odottaa. Mä otan välillä molemmat tytöt viereen ja mennään päikkäreille. Haetaan kiinalaista jos ei jaksa kokata. Ja miestä myös pitää vastuuttaa koska aika pian huomaa olevansa tilanteessa jossa yksin on vastuussa koko arjen pyörittämisestä. Koulun ja päiväkodin kalenterit ja tiedotteet tulee kaikki äidin postiin ja äiti huolehtii ihan kaikesta…se vasta raskasta onkin. Sitä jaksaa aikansa mutta kun lopulta väsähtää, on lasten isä aivan kuutamolla kun pitäis ottaa vastuuta…

  2. Puuroon hyvä vinkki koska se ei jäähdy millään: pidä pakkasessa jääpaloja. Laita kuuman puuron sekaan jääpala (tai kaksi) ja avot, puuro on edelleen hyvää, oikea koostumus ja etenkin sopivan lämmintä. Jääpalan saa pois jos tuntuu että liian äkkiä jäähtyy 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta