Ylös senkin laiskamadot!

Yksi asia mua aina jaksaa yllättää. Nimittäin ihmisten laiskuus ja mukavuudenhalu!

Joka viides suomalainen on lihava (leikki-ikäisistä noin joka kymmenes) ja yhä useampi kärsii ylipainon liitännäissairauksista kuten diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta ja sydänsairauksista. Vaikka kuntoliikunnan harrastaminen on lisääntynyt, niin silti suomalaiset lihovat. Why is that? No siksi, että olemme liian mukavuudenhaluisia!
Moni saattaa ajatella, että kolme tai neljä kertaa viikossa treeniä kunnon ylläpitämiseen ja painonhallintaan riittää ja loppuajan voikin makoilla tyytyväisenä. Moni sen päälle vielä istuu töissä/koulussa suurimmanosan päivästä. Luin joskus tutkimuksen, jossa kerrottiin, että huolimatta siitä harrastiko istumatyöntekijä liikuntaa päivittäin vai ei, olivat reisilihakset 70% inaktiivisina. Eli tekemättä mitään.
Siis lihakset, joiden kuuluisi liikuttaa meidän kroppaa, eikä rötköttää velttoina. 

sohvalla

Juoksulenkki ei siis korvaa sitä, että puuhailet päivittäin lapsen, koiran, pyykkien, nurmikonleikkuun tai imurin parissa. 
Pysy liikkeessä!
Älä istu!
Liiku vaikka vähän, kunhan liikut istumisen sijasta!

luomuliikunnan_vallankumous

Luin Arto Pesolan ”Luomuliikunnan vallankumous” nimisen kirjan, silmäni todella aukesivat istumisen vaaroille! Suosittelen kirjaa aivan kaikille!
Kirjassa on kaunistelematonta faktaa siitä, mitä persiillään istuva yhteiskunta saa maksaa laiskuudestaan! Kirjassa puhutaan siis pääasiassa istumisesta ja sen suorista vaikutuksista terveyteen, mutta itse PT:nä ajattelen asiaa myös ihan yleisesti liikkumattomuuden näkökulmasta! Nään saleilla jatkuvasti ihmisiä, jotka tulevat sinne istumaan lehdet kourassa ja sen sijaan, että käyttäisi odotteluajan ennen jumpan alkamista vaikka verryttelyyn, onkin mukava istahtaa alas! Näin juuri yksi päivä tytön istumassa jossain keskivartalonkieputuslaitteessa samalla kun hän luki kirjaa!!!! Mitä muuta tämä on, kuin mukavuudenhalua? Olishan se kamala, jos salilla hengästyy.
Ihmisten laiskuuden näkee myös ihan arkielämässä ja siinä, että mihinkään ei jakseta liikahtaa omin voimin; Varmaan aika moni tietää ne lyhyet liukuportaat Helsinkin Rautatieasemalla sieltä metrolta päin tullessa… Hauska katsoa, kun ihmiset jonottaa liukuportaisiin ruuhka-aikaan, vaikka niitä portaita on siinä kiivettävänä ehkä 20!
Ja juu, voihan se toki olla, että niillä kaikilla liukuportaita käyttävillä on jalka kipeä, selkä kipeä, rehkiminen kielletty, ovat raskaana viimeisillään tai jotain muuta…
Helsingissä näkee katukuvassa myös mitälie sähköpyöriä, joita ei tarvitse polkea! Tollaiset pyörät sopisi hyvin myös spinningtunneille.. Tule kokemaan spinningtunti, jossa ei tarvitse polkea.

Moni tekee itstumatyötä, eikä välttämättä voi valita työasentoa. Toki varmasti ihan jokainen voi jaloitella tasaisin väliajoin ja moni tekee töitä myös seisten osan aikaa istumisen lomassa – on nostettavia työpöytiä, satulatuoleja tms. On myös tilanteita, jossa istuminen on ns. pakollista – vai onko muuten oikeasti…? Olisikohan esim ylioppilaskirjoituksissa saanut seistä 😀 ?
Itsekkin toki istun nyt kun kirjoitan tätä. Mutta mulla onkin tapana kirjoittaa vain maksimissaan 0,5h kerrallaan ja sitten nousen taas ylös tekemään jotain muuta. Moni ei kuitenkaan ehkä tiedosta, kuinka pieni energiansaanti pitäisi olla päivässä, jos tekee tuntitolkulla istumatyötä! Eikä asiaa auta edes se, vaikka treenaisi joka päivä. Tosin meneehän se jo järkeenkin, että ei tunnin liikunnalla voi korvata sitä, että kuluttaa ahteriaan 8 tuntia päivässä.
Kotiäidit ovat muuten tutkimusten mukaan työssäkäyviä hoikempia (istuvat päivittäin 6h vähemmän)! Harvoin sitä lastenhoidon lomassa on aikaa nostaa jalat pöydälle. Sen jälkeen kun Ben syntyi olen tajunnut, kuinka paljon liikkeessä olemista pienen lapsen hoitaminen vaatii! Otin varmaan 100000000 askelta ja kyykkäsin satoja kertoja päivittäin kotona lapsen kanssa ollessa 😀 ! Jos ruokavalio on kunnossa, niin mä en käsitä missä välissä kotiäiti ehtii edes lihomaan?!

IMG_2636

Mä itsekkin inhosin ennen hyötyliikuntaa ja saatoin mennä bussilla tyyliin kaksi pysäkinväliä! Nolottaa myöntää se. Näin jälkikäteen ajateltuna en olisi ollut sellainen löllykkä, jos olisin jaksanut olla hieman reippaampi arjessa! Tämä tosin johtui ehkä surkeasta höttöhiilari-valmisruoka-rasvapommi-ruokavaliostani, joka ei piristänyt vaan lähinnä väsytti ja ajoi sohvalle. Olisin voinut ajaa pyörällä töihin, jonne minulla oli vain 4km työmatka, kävellä harrastuksiin, ja siis muutenkin…Olisin ollut enemmän liikkeessä! Näin jälkikäteen ajateltuna olin tosi passiivinen ja joku raikkaassa ilmassa reippailu ei olis voinut vähempää kiinnostaa. Ja valitettavasti sen passiivisuuden kyllä näki ulospäin. Olin väsynyt laiskamato.
Onneksi nykyään asiat on toisin ja koko perhe koittaa pysyä liikkeellä!

Koiran ottaminen on pomminvarma keino aktivoida itseään liikkeelle! Myös silloin kun ei niin huvittaisi...
Koiran ottaminen on pomminvarma keino aktivoida itseään liikkeelle! Myös silloin kun ei niin huvittaisi…
IMG_2685
Sit jos energiaa ja aikaa on, niin voi ottaa jonkun kunnon tehopakkauksen kotiinsa kuolaamaan :D…

IMG_2666

 

Tässä vielä muutama tosi mielenkiintoinen fakta, joka on poimittu Arto Pesolan Luomuliikunnan vallankumous kirjasta:

– Istumista tauottavilla ihmisillä on tutkimusten mukaan pienempi vyötärönympärys (jo minuutin tauot laskettiin)
– Istumista kannattaisi tauottaa 20min välein ja kävellä välissä 2min (laskee verensokeritasoa 27% verrattuna pelkkään istumiseen)
– Toimistotyöläisen lihasaktiivisuus on sama kuin häkkiapinalla
– Hitaasti kävellen energiankulutus voi olla kolme kertaa niin suuri kuin istuen!
– Päivittäinen aktiivisuus määrittään suurimman osan kokonaiskulutuksesta – ei kovatehoinen treenaaminen
– Myöskään pitkäaikainen seisominen ei ole hyväksi keholle; Nivelet kuormittuvat ja niiden aineenvaihdunta heikkenee pikkuhiljaa

Miten te liikutte päivittäin jos ei lasketa treeniä? Teettekö istumatyötä ja pidättekö taukoja? Onko kotiäitejä paikalla kommentoimaan? 😀

fityoutoo

45 vastausta artikkeliin “Ylös senkin laiskamadot!”

  1. Tuo seisominen on kyllä ”paha”! Teen opiskelujen ohella tarjoilijan ja baarimikon töitä, ja ovat kyllä niin erilaisia kuormittavuudellaan. Tarjoilussa monissa ravintoloissa ei saa istua työaikana (pitää koko ajan tehdä jotakin!) ja siitä kyllä tykkään. 14h työpäivätkin menee pikakävellessä, eikä tunnu missään! Tosin, jos on tullut taukoa työnteosta (opiskelijana opintotuen tulorajat vaikuttaa yms.) niin jo sellainen 8h tiivistahtinen työpäivä tuntuu jaloissa. Olen toisaalta huomannut, että oma kävelykunto on kyllä tämän (ja koiranomistamisen) ansiosta aikas hyvä! Miehen kanssa vaellettiin reissussa, ja vaikka noin niin kuin ulkoisesti ja lajien kannalta mies on paljon minua sporttisempi, niin kyllä sillä vaan jalat kipeytyi paljon aiemmin.;) Baarityössä taas tulee seisominen tutuksi, ja sitä en kyllä kestä läheskään niin hyvin – toki teen tätä tarjoilua vähemmän. Jalat rasittuu helpommin ja tulee sellainen halu olla liikkeessä. Tai edes istua!

    Hyvää asiaa kuitenkin, vaikka kaikki eivät toimistotyön parissa päiviään vietäkään! 🙂

    • Mulla on kans ollut muutama työ, jossa olen joutunut oleen paljon jaloilla ilman taukoja esim just tarjoilijana. Kesäkuumalla pahimpaan ruuhka-aikaan oli jalat työpäivän jälkeen niin muusina, että teki mieli kontata kotiin! Torilla kukanmyynti oli myös siinä mielessä vähän haastavaa hommaa, ettei siinä voinut koskaan istua.
      Silti istumatyö oli paljon pahempi loppupeleissä kropalle (siis mulle henkilökohtaisesti). Sain mm. kroonisen iskiaksen lantion asentovirheen takia ja se laukeaa jostain syystä aina jos istun pitkään esim autossa. On ehkä maailman ***ttumaisin vaiva!!

  2. Jes, asiaa! Itse terveys- ja liikunta-alalla työskentelevänä olen kiinnittänyt huomiota tähän istumisasiaan. Itse en mitenkään voisi istua töissä 10min. pidempään, sitten on jo pakko nousta ja verrytellä. Käyn salilla neljä kertaa viikkoon ja siihen päälle pari aerobista. Venyttelen joka ilta ja töissä olen pääsääntöisesti koko ajan liikkeessä. Portaita käytän aina kuin mahdollista (myös siellä steissin kompassiaukiolla haha 😉 ) ja pyrin muutenkin liikuttamaan itseäni. Syy tähän on yksinkertainen: olen aivan totaalijumissa jos jään istumaan paikalleni pidemmäksi aikaa. Tuntuu, että veri ei kierrä missään ja joka paikkaa kolottaa. En voisi kuvitellakaan, että tekisin jotain sellaista työtä missä pitäisi istua esim. puolikin tuntia paikallaan. Kyllä ihminen on luotu liikkumaan ja käyttämään kehoaan 🙂

    • Mulla on sama juttu, en voisi kuvitella enää palaavani istumatyöhön! Tuntuu, kun kroppa olis koko ajan levoton jos joutuu istumaan pitkään. Ja kyllä, kyllä meidän täytyy pysyä liikkeessä eikä jumahtaa 🙂 !

  3. Meillä on onneks töissä sähköpöytä ja jos totta puhutaan niin mulla ei ole ollut pitkään aikaan edes tuolia 😀 välillä lainaan kaverin tuolia ja n. 10-20 min istuminen riittää päivässä. Muuten seison työpäivän, lukuunottamatta ruokataukoa. Työmatkat kuljen autolla (sen verran pitkä matka ettei ole oikein muuta mahdollisuutta). Käyn päivittäin lenkillä koirien kanssa, yritän hyötyliikkua mahd. paljon, esim. Jos täydennyskeikka ruokakauppaan niin teen sen kävellen tai pyörällä. Töissä olen alkanut myös venyttelemään ja kävelen pieniä ”lenkkejä” pitääkseni kropan vetreänä. On surullista nähdä, että meilläkin töissä on sähköpöytä, tiimissäni 12 henk. Ja vain harva meistä seisoo päivittäin ja suurin osa ei seiso koskaan.

    • Niin, tai entäs se kun työnantaja tarjoaa taukojumppaa ja 30stä ihmisestä n.5 tulee paikalle??? Voiko enää asiaa helpommaksi tehdä 😀 ?

  4. Täällä kotiäititoimistotyöläinen. Ja sen näkee perästä. 😀 Nyt esikoinen 1v11kk ja vauva 2kk. Vaikka näin pienet lapset, olen aloittanut salitreenit ja itse tuo istuminen lähinnä kun imetän. Loppuaika meneekin kun kantelee masuvaivaista 6 kg ”punttia” ja nostelee n 15 kg esikoista ja juoksee perässä. 😀 Ei kerkee istuksimaan vaikka välillä tekis mieli. 🙂

    • Joo kyllä mullakin tuli välillä (ja tulee edelleen) sellainen fiilis välillä, että entäs jos olisit ihan hetken paikallaan 😀 !Sit nostelet maasta milloin mitäkin, leluja, ruokaa yms yms. Onneks tota meidän kundia ei enää hirveesti tarvi kannella! Se on selälle aika kovaa hommaa! Onko sulla ollut niskat jumissa? Mulla oli imetyksen takia koko ajan :(…

    • Mulla koko selkä jumissa välillä kun roikun puoliks lattialla yöt. Neiti nukkuu meidän keskellä ihan sen takia että imetys on niiin paljon helpompaa kun ei tarvitse kunnolla herätä sen takia. Hieronta ja salitreeni auttaa. 🙂 Ja ihmettelen miten sain takareidet kipeäksi yön aikana?! Kokonaisvaltaista tuo imettäminenkin. 😀

    • Omasta mielestäni jo mukamas kerran tähän vastasin… No anyway… Olen saanut takareidet ja koko selän jumiin yön imetyksen jäljiltä sekä viikko sitten oli niskat niin pahana ettei pää kääntynyt kun illalla vähän rupes pelittämään. 😀 Meillä vauva nukkuu samassa sängyssä vielä toistaiseksi kunnes yösyömiset jää pois. Minä lähinnä roikun puoliksi lattialla. Salitreenit ja hieroja auttaa. 🙂

    • Kyllä se tuli ja varmuuden vuoksi tuplana! 😀
      Missäkähän asennossa sä roikut oikein öisin?? Kuulostaa kivuliaalta! Kokeile myös putkirullausta. Mulla oli aivan pelastus imetysaikana kun tajusin ottaa sen käyttöön!!

  5. Itseäni harmittaa juurikin se, kun tulee istuttua niin paljon päivässä. Käyn koulua joka on 15km päässä kotoa joten bussilla on melkeimpä pakko mennä ja koulussa tulee istuttua se 5-7 tuntia. Olen tehnytkin niin, että jään joka kerta pari pysäkkiä aikaisemmin bussista kun mikä olisi koulua lähimpänä, jotta tulee edes hiukan kävelyä. Ja onneksi koulussakin on ne 15 min tauot että edes vähän tulee seisottua. Kotona sitten oma opiskelu ja kokeisiin luku hoituu seisoen 🙂 minulla on nimittäin sellainen lipastopöytä joka on niin korkea että siinä voi pitää kirjoja. Ja lisäksi treenaan kuitenkin noin 12-15h viikossa+kävelylenkit että onneksi aktiivisuutta tulee jonkun verran joka päivä kuitenkin 🙂

    • Mut hei oletpa oikeasti reipas, että kävelet vapaaehtoisesti loppumatkan! Tuota vinkkiä ehdotetaa niin monessa paikassa arkiaktiivisuuden lisäämiseksi (tai että jätä auto kauimmaiseen parkkiruutuun) mutta harva sitä oikeasti tekee… Vaan haluaa aina oven eteen 😀 !
      Mäkin välillä näpyttelen seisten! Mulla on nimittäin aivan surkea työpöytä..tai siis oikeastaan se on ruokapöytä ja liian korkealla istumista ajatellen!

  6. mä niiiiiin vihaan koulussa istumista !! seittemän tuntia päivässä on ihan kamalaa! ja kotona vielä pänttäystä ja läksyjä!!
    aina välituntisin mä kävelen, hytkyn, seison tms. en koskaan istu. en käsitä miten kaverit jaksaa istua penkeillä tuntien välissä. lisäksi jätän avaimet aina tahallaan naulakoille mun takin taskuun jotta joutuisin kävellä kaksinkertasen matkan luokasta lokerolle – avaimet täytyy hakea ja mennä lokerolle ja viedä avaimet takaisin ja etsiä vielä uusi luokka.
    hissiä ja liukuportaita en käytä kuin äärimmäisen pakon edessä – esim. todellisessa kiireessä en rupea juoksemaan 5 kerroksen rappusia vaan valitsen silloin sen hissin.
    kotona meillä on mun ansiosta aina siistiä – jos en keksi tekemistä, siivoan vaikka olisin edellispäivänä siivonnut. läksyt teen aina seisten ja telkkarin katsomisen myös suoritan pystyasennossa. haha nytkin dataan seisten !! 😉
    ja koska koulussa ei tietyillä tunneilla voi jalotella välillä, niin yleensä ennaltaehkäisen sitä kamalaa perseenpuutumista puristelemalla pakaroita tiiviisti yhteen. ei varmaan mitään vaikutusta aktiivisuuteen mut tuleepahan itelle hyvä mieli 😉

    • Mäkään en tykännyt opiskeluaikana siitä. Sit sitä jotenkin aina valu ties mihin ihmeellisiin röhnötysasentoihin ja aina nykyäänkin kun olen koneella, niin löydän itseni valuneena tuolilta 😀 …
      Mut vaikutat tosi reippaalta ja hei, jos sulla on ylimääräistä siivousenergiaa niin tervetuloa meille!!! 🙂

  7. Meidän toimisto muutti joitain vuosia sitten uusiin tiloihin, jossa ei ollut sähköpöytiä. Itseäni ottaa ihan sikana päähän se päivittäinen istuminen ja oon jo pidemmän aikaa kaavaillut, että teen itse työpisteestäni seisomista suosivan. Pyydän vaikka jotain puuseppää nikkaroimaan minitason mun läppärille tms.

    Kyllä kävelenkin paljon, kun on kaksi koiraa, eli 15 000 askelta (itselleni asettama minimitavoite) tulee helposti, mutta tuo päivittäinen istuminen töissä harmittaa. Muistan kun parikymppisenä olin yhden kesän istumatöissä ja sitten vaihdoin talveksi työpaikkaa tavaratalon myyjäksi, ja ensimmäisenä päivänä siellä kaupassa oli melkein itku tulla, kun jalat oli niin väsyneet. Etsin vaan koko ajan jotain piilopaikkaa, jossa istahtaa hetkeksi :D. Mutta pahin oli ohi ihan muutamassa päivässä / ensimmäisen viikon aikana, ja jalat alkoivat vaan jaksaa. Sitten menin taas kesäksi istumatyöhön ja voi hemmetti, että oli levottomat jalat ensimmäisinä päivinä, kun piti vaan istua kököttää.

    • Mäkin huomasin, ettei tota 15000 olekkaan edes vaikea saada. Siihen riittää jo melkein normaalin arkiliikunnan lisäksi muutama pitkä kävelylenkki!

      Jotenkin toi sun tarina siitä piilopaikan etsimisestä toi kans omat muistot mieleen ravintolan takahuoneesta… ”Toivottavasti kukaan ei löydä mua…” 😀

  8. Mulla on 1,5 v lapsi, jonka kanssa päivät kuluvat liikkeessä. Pari kertaa päivässä reissu leikkipuistoon ja samalla pikku lenkki. Lisäksi käydään kaupungilla tai kyläreissuja. Asumme kolmannessa kerroksessa, eikä ole hissiä, eli kannan lapsen (nyt 12kg) yleensä noin neljä kertaa päivässä ylös alas. Osaisi kävellä jo itsekin, mutta ei malta/jaksa niin usein. Samoin kauppareissut ym. kävellen ja kassit + lapsi kolmanteen kerrokseen. Lasta pitää muutenkin yllättävän usein olla nostelemassa, milloin pois ruokapöydältä, milloin juosta kiinni, että saa puettua ym. 🙂 Lisäksi käyn salilla pari kertaa viikossa ja kunnon lenkin pari kertaa viikossa. Ei paljon ehdi tai tee mieli istua 🙂 Paino on -8kg ennen raskautta ja fyysinen kunto varmasti parempi kuin ennen lasta!

    • No huhhelihuijaa! Siellä ollaan siis melkosessa vauhdissa – hienoa! Noi rappuse on kyllä pahat, välillä tuntuu että jos on ipana, rattaat ja kauppakassi niin ne on vaikee saada sisään jo ihan rivariinkin kerralla :D! Meillä Ben osaa jotenkin vääntäytyä pois vaunujen vöistä (oon jättänyt ne liian löysälle) ja sehän ei kauaa pysy lähellä…

  9. Sairaanhoitajana akuuttivuodeosastolla työskentelevänä ei onneksi tarvitse päivän aktiivisuudesta olla huolissaan, kun kahdeksantuntinen työpäivä kuluu jalkojen päällä: kävellen, kyykistellen ym puuhastellen ruokailua ja ajoittaista (noin 5-10 min kerrallaan) tietokoneella työskentelmistä lukuunottamatta 🙂

  10. Oon kahden lapsen kotiäti. 2,5 vuotias vilkas poika ja 3kk ikäinen rauhallisempi pikkuveli. Normipäivänä on hyvä jos saan pidettyä tunnin lounastauon rauhassa, mutta aina en saa sitäkään hetkeä. Vauvan saan imetettyä pikaisesti ja sitte isoveli jo kaipaa tekemistä. Jos ei tekemistä ole niin vilkas poika keksii ite eikä se tekeminen silloin ole välttämättä äidin mieleen =D Päivittäin pyritään käymään leikkipuistossa tai ainakin ulkona. Omakotitalossa riittää huoltotoimia joka vuodenajalle:puun kantoa, haravointia, lumen luontia, you name it!
    Isompi poika on muutaman päivän kk perhepäivähoitajalla. Tällöin saan nauttia tunnin vaunukävelyistä vauvan kanssa (isompi kun ei jaksa enää tuntia istua rattaissa) ja tehdä kotona isompia siivouksia (imurointi on melkeimpä päivittäistä hommaa kun on koirakin).
    Kun mies tulee neljän maissa töistä, olen tehnyt ruuan valmiiksi ja lähden pyrähtämään salilla (n. 5krt/vko). Ensi viikon mies on toisella paikkakunnalla komennuksella joten salitreenit vaihtuu kotitreeneiksi.

    Hommasin tossa just Polarin Loopin. Asetin aktiivisuustavoitteeksi kolmesta vaihtoehdosta haastavimman ja tavoite tuli reilusti täyteen jo tänään ekana päivänä, vaikka isompi poika oli mummulassa ja sunnuntaisin pyrin ottamaan muutenkin rennommin, salilla kävin reilun tunnin treenin tekemässä. Eli mulle aika kevyt päivä..
    Raskausaikana tuli +27kg!!!! Vauva siis vajaa 3kk ja lähtöpainoon ois vielä n. 8kg, mikä ei mielestäni ole paha, ku salitreenit aloitin uudelleen vasta pari viikkoa sitten, mulla oli noin neljän kuukauden treenitauko.
    Mitään en elämässäni muuttaisi, nautin tästä. Kun viimein päivän touhut on ohi ja lapset nukkumassa voi erittäin hyvällä omalla tunnolla maata pari tuntia sohvalla telkkarin ääressä ja nauttia mustikkarahkaa =)

    • Mulla tuli myös +25kg vaikka liikuin loppuun asti ja söin aivan normaalisti. Kymppi kiloa tuli varmaan ehtaa läskiä. Nyt oon pari kiloa kevyempi kuin ennen raskautta, mutta Ben onkin jo 1v7kk eli aikaa täs on mennytkin! Kannattaa antaa itselleen ainakin se 9kk palautua. Rauhallinen tahti säästää lihakset.
      Pääset ihan varmasti kuntoon taas, aloittele rauhallisesti ja siitä pikku hiljaa kohti kunnon kunnon meininkiä! Tsemppiä!

  11. Niin totta! Kun olin kotiäitinä muutaman vuoden, ei ollut paino-ongelmia! En ehtinyt istua juuri koskaan. Koko ajan oli jotain puuhaa; pyykkiä, siivousta, järjestelyä, ruoan laittoa, lasten kanssa puistoilua, pulkkailua jne. Ja kun viimein istuit alas ajatellen syödä tai vaikka lukea hetken lehteä, lapset kyllä järjestivät jonkin tapahtuman, jonka vuoksi oli pakko unohtaa se istuminen ja nostaa takapuolensa pyyhkimään vessaan, siivoamaan kaatunutta maitoa tms. Kun palasin töihin, toimistoon istumaan 8h/pvä alkoivat paino-ongelmat! Silloin sitä tajusi, miten paljon olikaan liikkunut päivittäin, vaikka valitteli kun ei ehtinyt jumppaan kuin parina iltana viikossa…

    Mutta valitettavasti suurin osa meistä ei voi mitään sille, että on kouluttautunut alalle, jossa istutaan esim. toimistossa koneen ääressä, kokouksissa jne. päivät. Pienillä asioilla toki voi muuttaa päivän kulkua. Meillä on vain yksi tulostin, eli jokaisen on noustava hakemaan tulosteensa. Kahvitauoilla meillä on aina taukojumppaa, pientä venyttelyä, heiluttelua ym. Itse yritän työn lomassakin venytellä, nousta ylös. Puhelut hoidan aina seisten/kävellen ellei puhelu vaadi koneella oloa, eli tarkistan jotain asiaa järjestelmistä. Meillä ei ole sähköpöytiä, eikä tässä taloustilaneessa varaa niitä hankkia. Olemme suunnitelleet seisomatyöpistettä. Eli tehdään tällä hetkellä käyttämättömään tilaan työpiste, jossa on läppäri ja korkea pöytä. Jokainen voi mennä omilla tunnuksillaan välillä koneelle hoitamaan esim. sähköposteja ym. jotka eivät vaadi varsinaista oman työpöydän, mappien ym. käyttöä. Täytyykin laittaa vauhtia tämän seisomatyöpisteen rakentamiselle! Itse asiassa mut taidettiin vastuuttaa näihin järjestelyihin….hups!

    • No mut hei loistavaa! Ihan ymmärrettävää, ettei varmasti ole nykypäivän taloustilanteessa firmoilla välttämättä varaa panostaa sähköpöytiin… Mutta hienoa. että saisitte edes yhden pisteen sinne jossa voisi vuorotella! Ei se seisominenkaan pidemmän päälle ole kovin kevyttä, mutta lähinnä se, että voisi osan päivästä seisoa. Onneksi te olette sentään tajunneet taukojumpan tärkeyden – sillä on tutkimuksissakin todettu hurjia hyötyjä vaikka ihmiset sen helposti mieltäänkin turhaksi ”kun ei tule hikikään”. Vaikka sehän ei olekkaan edes ideana…

  12. Huh onni on että on näinkin ”kuormittava työ”, Työskentelen kaupungin kotihoidossa lähihoitajana, kuljen kesät talvet pyörällä töihin ja töissä paikasta toiseen. Työpäivän aikana pyöräilyä tulee 5-12 km ja siihen päälle muut kävelyt töissä. Portaita ja hissiä vähän vaihdellen riippuen kiireestä ja muista treeneistä. Myös kauppareissut, salilla käynnit ja kaikki muut kuljen pyöräillen tai kävellen. Ajokortti löytyy mutta autoa en aijo laittaa kyllä piiitkiin aikoihin kun oulussa on niin hyvät pyörätiet mitä vintata vuoden ympäri.

    • Mahtavaa! Säkin kuulut siihen porukkaan jonka ei tarvi paljon kalorinkulutuksesta huolehtia! Kotihoidossakin on varmaan aika paljon kyykistelyä, nostelua ja ylipäätään täytyy olla liikkeessä. Tai siis ainakin näin äkkiseltään voisin kuvitella!

  13. Koiran ottamisen pitäisi olla kovin motivaattori siihen liikkumiseen, mutta sitä ei kannata ottaa pelkästään tästä syystä ja sitten odottaa jotain ihmeellistä tapahtuvaksi. Monet koirat, ihan ne pienimmätkin, pitävät runsaasta liikunnasta ja ulkoilusta, mutta ”tyytyvät” vähempäänkin. Siinä on taas hyvä tekosyy lösähtää sohvalle kun on käynyt koiran kanssa vartin pissa”lenkillä”.

    Itseni ajaa koiran kanssa pidemmille lenkeille ajatus siitä, kuinka tylsää meidän koiraparalla on suurimman osan päivästä. Ihmiset eivät useinkaan ajattele tätä, koska onhan meillä työnteko, netti, telkkari, lukeminen, ruuanlaitto ja muut ”tylsät” arkiaskareet. Mitä koira tekee sillä aikaa? Nukkuu ja odottaa seuraavaa ulkoilua koska eihän sillä muuta ole kuin ne maailman tuhannet hajut jotka siellä ulkona odottaa.

    Tämä mun paasaus ei nyt oikein myötäillyt tän sun postauksen pääpointtia, mutta halusin tuoda tämän esille jos joku ajattelee että koira saattaisi olla joku hokkuspokkusparannus krooniseen lorvikatarriin 🙂

    • Tosi hyvä kommentti!! Olen sun kanssa 100% samaa mieltä tästä asiasta!
      Me asutaan koirapuiston vieressä ja harmittaa, kun siellä usein näkee ne samat koiranomistajat nortti kädessä ”ulkoiluttamassa” koiriaan. Siis joka päivä! Meidän pienempi koira ei edes viihdy koirapuistossa!

      Me ollaan ratkaistu asia niin, että jos joskus ei jaksa lähteä itse pitkälle lenkille, niin mies laittaa koirat autonperään ja ajaa ne metsään tunniksi juoksemaan. Kaikilla ei toki tähän ole mahdollisuutta… Mutta meilläkin toi dobberi sen verran kova menemään että tarvii paljon aktivointia.

      Toki rotuja on erilaisia ja jotkut tyytyy vähempään (esim meidän kääpiöpinseri ei yhtään tykkää olla ulkona sateella/pakkasella) mutta miksi ottaa edes koira jos ei pidä itse ulkoilusta? Puhumattakaan vaativimmista roduista jotka tarvii sitten jo kunnolla sitä tekemistä!!

  14. Täällä yksi kotiäiti joka huomaa lasten kanssa kotona ollessaan että kun on aamuaskareet hoidettu ja lounas tehty niin siinä puolen päivän aikaan on ekan kerran ns. Hengähdystauko jolloin pötköttelen esim. Hetken sängyllä tai sohvalla. Siitä eteenpäin menee taas iltaan asti ja nukkumaanmeno seuraava tauko! 😀 juu että ei hirveesti tule istumista. Joskushan on poikkeus laiskottelu päiviä kerran-kaksi kuussa ja sit ei tehä mitään kun ollaan vaan .

    • Joo eipä niitä taukoja liikaa ole. Tosin onhan tämäkin itsestä kiinni, esim kuinka paljon menee lasten mukana tai kuinka paljon laittaa vaan mukulat katsoon telkkaria. Meillä tosin poika ei jaksa edes keskittyä mihinkään ohjelmaan joten kyllä se menee vielä aika perässä juostessa!

  15. Hih, itse olen laihtunut 10kg (normaalipainorajojen sisällä) sen jälkeen kun palasin vuosi sitten kotiäitivuosilta töihin (olin kotona 3 vuotta). Teen istumatyötä mutta töissä on välissä niin kiire ettei aina vaan ehdi syödä. Kotona taas tuli mussutettua yhtä sun toista kun jääkaappi oli liian lähellä.. Mutta totta tuo että energiantarve on tosi pieni tehdessä istumatyötä. Mulla ei ole koskaan nykyisin oikeastaan edes nälkä työpäivän aikana. Ennen tuntikausia ulkoillessa ja lasten vaatteita päälle pukiessa ruoka maistui ihan eri tavalla.

    • Kotona olemisessa syöminen onkin suurin haaste ja tätä myös monen asiakkaan kanssa koitetaan parantaa. Syöminen on liikaa napostelua ja enemmän keksi/suklaaosastoa. Kun takana on huonosti nukuttuja öitä niin sokerivoittoinen ruokavalio vielä pahentaa oloa ennestään ja oravanpyörä on valmis… Onneksi kuitenkin sä olet saanut ruokailut nyt balanssiin ja paino pysyy hallinnassa! Jatka samaa malliin!!

  16. Hyvä kirjoitus, Katri. Aihe on tosiaankin ollut kovasti esillä viime aikoina. Autoilevana istumatyöläisenä itselläni on todellakin varaa parantaa tällä saralla, vaikka liikuntaa harrastankin muutaman kerran viikossa. Hyvänä ekana tavoitteena olisi lähteä ulos työhuoneesta lounastunnilla. Tapaan liiaksi jäädä syömään ruokaani tietokoneen ääreen. Toisena juttuna ehdottomasti rappusten nousu. Kotona ja töissä. Kerroksia on enimmillään kolme, joten tämä on aivan helppo juttu. Viitsimisestä kiinni ja uusien rutiinien luomisesta.

    • Niin totta se onkin että joskus sitä joutuu tekemään oikein kunnon ajatustyötä, että saa totuttuja kaavoja muutettua. Tuo lounaan syöminen muualla kuin työpisteellä on varmasti hyvä idea!
      Muutenkin suosittelen jokaiselle pieniä 5min jumppatuokioita pitkin päivää; Rauhallisia hartioiden pyörityksiä, rintakehän avaamista ym! Saa veren kiertämään ihan eri tavalla!

  17. Olen miettinyt pitkään sitä mistä lähtien seisomisesta on tullut vaikeaa. ihmiset hämmästelee jos kieltäytyy istumisesta. Samoin rappustenkävelystä. Surullista lapsen syntymän jälkeen on ollut ettei pääse kävelemään rappusia, rattaat ja vauva kun on pakko viedä hissillä. usein vielä työelämässä ollessani ihmiset hämmästelivät sitä miten viitenä päivänä viikossa pystyy urheilemaan, ettei nyt tulisi se ylikunto. No ei tule kun työssä joutuu istumaan. Onneksi valmistun ensihoitajaksi niin ei paljoa tarvii istua 🙂

    • Joo ensihoitajan hommissa tuskin tulee kauheasti makoiltua. Toki riippuu mille alueelle menee ja paljon keikkaa tulee. Tiedän mä sellaisiakin paikkoja joissa ajetaan tyyliin 3 keikkaa per vuoro. Onneksi noi työyhteisöt on usein aika liikunnallisia ja talleilla on treeniväleitä ym. Ja sit jos meet palokuntaan niin siellähän on aina salitkin tms.
      Joo tosiaan se ylikunto…Olisko pikkusen liioittelua? 😀

  18. Olen tosi onnellinen siitä, että minulla on käveltävä/ pyöräiltävä työmatka, 4km siivu. Joka päivä en voi kävellen mennä, kun lapsia pitää kuskata, mutta muutaman kerran viikossa kuitenkin. Työpäivä kuluu myös jalkojen päällä, olen sairaanhoitajana osastotyössä, jossa 8h työpäivästä tulee useimmiten istuttua vain tauot + kirjaamiseen menevä aika, arviolta 1-2h.
    Hyötyliikuntaa tulee toki vielä jatkettua kotona muksujen ja kotitöiden parissa. Liikkeellä oloa tulee varmasti tarpeeksi, kun tähän vielä päälle treenit/ jumpat. Aloitin valmennusporukassa puolen vuoden projektin tänään ja nyt kun ruokavaliokin on kondiksessa, luulisi positiivisia muutoksia kropassa tapahtuvan! Täällä kyllä vannotaan hyötyliikunnan nimeen!

    • Tuo on juuri sopiva matka! Mulla oli koulumatka amkkiin 9km ja toki se on pyöräiltävän pituinen mutta melkein pitäis olla vaihtovaatetta mukana, koska joskus tuli hiki. Kun työmatkan pyöräilee 20min-30min on se mun mielestä juuri sopiva eikä välttämättä tarvi vaihtaa vaatteitakaan kun polkee suht rennosti!
      Tsemppiä projektiin, vaikutat oikein esimerkillisen aktiiviselta :)!

  19. Mä oon yhdistäny vedenjuonnin ja taikoilun: kun juo tasaseen vettä, on jatkuvasti vessahätä ja tulee pakostakin käveltyä 😀 Mulla on myös sähköpöytä, mikä on kummasti vähentäny etenkin jäykkyyttä ja särkyä jaloissa 🙂 Ei se istuminen ihan ok taida olla, jos huomaa konkreettisia vaikutuksia siinä, ettei istu koko ajan…

    PS. Vaihdoin salia sen jälkeen, kun näin erään naisen useempaan otteeseen lukemassa kirjaa jalkaprässissä… Kukin tyylillään, mut naisten salit ei oo mua varten 😀

    • Hyvä vedenjuontikikka! 🙂
      Naistensaleilla ei ole ehkä sitä samaa kulttuuria, että oma sarja läpi ja sit pois laitteesta ja muille tilaa. Mutta ei siellä ehkä kaikista motivoivin ilmapiiri ole. Meidän salilla Malmin Eastbodylla käy kovaa treenaavia naisia ja niistä saa kyllä itsekkin motivaatiota!

  20. Valitettavasti työ on istumatyötä eikä työnantaja ole suostunut hankkimaan sähköpöytää, joten istuttava on. Mutta yritän sitä kuitenkin tauottaa. Yksi tehokas tapa on juoda vettä ja teetä niin, että tasaseen on pakko nousta vessaan 😀 Muuten seison kahvitunnit (joka aiheutti alkuun suurta kummastusta ja edelleenkin ainakin viikottain saan siitä jotain kuittailua), työmatkat kuljen pyörällä ympärivuoden(meno-paluu 15km) ja muutenkin yritän kulkea pyörällä tai kävellen kaikkialle minne mahdollista, ulkoilutan päivittäin koiraa, aina valitsen portaat hissin/liukuportaiden sijaan… Vielä vanhempien luona asuessa tuli tv:tä katseltua jumppapallon päällä istuen tai tasapainolaudalla seisten, mutta nykyinen asunto on niin pieni että jumppapallon päällä ei mahdu heilumaan. Yritän kuitenkin hyödyntää tv katselu ajan venytellen, mutta tässä olisi kyllä parantamisen varaa.

  21. tästäpä muuten hyvää motivaatioata kotiaskareisiin jos muuten tympii tiskaaminen, pöytien siivoaminen, pyykkien ripustaminen, niin pitää vain mielessä mitenkä paljon parempi vaihtoehto se on kuin rojahtaa tv:n eteen 🙂

  22. Moikka! Pakko kommentoida tota aiempaa postausta joss sanoit et halu ei oo sama ku motivaatio! Tota asiaa ei olisi voinut enää paremmin sanokaan

    • Niin, siihen niin usein tulee törmättyä. Mutta kun sitä vähän tarkemmin ajattelee niin ne on todella paljon eri asioita!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta